30. kesäkuuta 2018

Kesäkuun inspiroivimmat


1. Minimalismi
Minimalistinen elämäntyyli houkuttelee yksinkertaisuudellaan. Helpoin on aloittaa materiasta. Ahdistaa kaikki ylimääräinen tavara, jota vain tuntuu löytyvän, vaikka olen tehnyt jo monta karsimiskierrosta varsinkin muuttojen yhteydessä. Fumio Sasakin Goodbye, things -kirjassa oli minusta hyvä pointti se, että tavarat muistuttavat meitä tekemättömistä asioista. Esimerkiksi minulla on vieläkin vino pino kankaita ja ompelutarvikkeita, jotka odottavat tekijäänsä ja huomaankin usein ajattelevani, että pitäisi tehdä niistä jotain. Ei minusta varmaan koskaan olisi hc-hifistelijäksi minimalismissa, mutta toivoisin ainakin kodin olevan sellainen paikka, jossa on tilaa hengittää.

2. Dancehall
Evaleena Vuorenmaan tiistai-iltojen dancehall queenstyle -tunnit ovat olleet kesäkuun paras juttu! Olen käynyt Even tiiviskursseilla ihan ensimmäisestä Turun tiivarista lähtien ja olen vain haaveillut siitä, että pääsispä joka viikko tunneille. Eve on yksi parhaista opettajista, jonka tiedän ja aivan mielettömän taitava koreografi. Tunneilla on ollut mahtava energia ja olen saanut lisää itsevarmuutta omaan tekemiseen.

3. Kaikki söpö ja kaunis
Nämä nyt inspiroivat aina! Olin ennen juhannusta Blomma Creativesin kukkaseppelekurssilla ja meinasin pökertyä kaikesta kauneudesta, väreistä ja tuoksuista. Kurssi oli mainio piristys arkeen ja myös alkavaan juhannukseen.




4. Studio Manda Jam
Olen opettanut tanssitunteja omalla nimelläni vuodesta 2012 lähtien, mutta nyt oli aika irtaantua omasta nimestä ja laajentaa toimintaa. Studio Manda Jamin lajivalikoimaan kuuluvat Tribal Fusion -vatsatanssi, twerk ja FasciaMethod. Voi, miten paljon jännitti, kun tein tästä postauksen Facebookiin. Sain hurjan määrän onnitteluja, kiitos niistä! Käytännössä vuokraan edelleen studiotilaa muilta tanssistudioilta ja homma jatkuu samanlaisena, mutta vain isommassa mittakaavassa. Syyskuusta lähtien opetan Tribal Fusionia joka tiistai myös Tampereella. Studiota voi seurata Instagramissa ja Facebookissa.



23. maaliskuuta 2018

Vastoinkäymisestä huolimatta




Bal Anatin Euroopan kiertueen ensimmäiseen esitykseen on noin viikko aikaa. Tanssi on muistissa ja kehossa, puku on viimeistä silausta vaille valmis ja matkaliput on ostettu. Vielä täytyy kerrata näytöksen lopputanssia ja opetella muiden tanssien zillikuviot. Niitähän voi tehdä tässä, kun parantelen jalkaani. Kyllä vain! Vasen nilkka/pohje on mahdollisesti tulehtunut. 

Olin viime lauantaina dancehall-kurssilla ja sen jälkeen nilkka tuntui hieman aralta. Kurssilla oli jonkin verran hyppyjä ja lajihan on muutenkin melko rankka. Mitään sellaista ei tapahtunut, että olisin huomannut nilkkaan sattuvan jotain. Ehkä hypyistä johtuva tärähtely aiheutti kipua jälkeenpäin? En osaa sanoa. Työpäivien aikana nilkka ja säären sivuosa kipeytyi selvästi rasituksen myötä. Keskiviikkona työpäivän ja omien opetustuntien jälkeen jalka oli kipeä ja torstaina opetusten ja treenien jälkeen tarvitsin jo kylmähoitoa. Tänään sain lääkärin määräämät tulehduskipulääkkeet, jotka toivottavasti tehoavat nopeasti. Yritän nyt viikonlopun aikana levätä ja valmistautua näytökseen muuten kuin treenaamalla. Vaikka ei olekaan täysin varmuutta tulehduksesta, niin haluan kokeilla, jos tulehduskipulääkket auttaisivat. Tässä on enää niin vähän aikaa Tukholman reissuun, että nyt on pakko kokeilla, vaikka en lääkkeitä muuten vain haluakaan syödä.

Olen ollut siinä mielessä onnekas, että olen elämäni aikana säästynyt suuremmilta liikuntatapaturmilta. Minulle ei ole koskaan sattunut mitään venähdystä tai turvotusta kummempaa. Selkäkivuista olen kärsinyt vuosia, mutta se ei ole aiheutunut suoranaisesti liikunnasta. Lihasvoimaharjoittelun avulla olen saanut selkäni kuntoon eikä se ole enää kipuillut ollenkaan. 

Torstai-iltana lähden Tukholmaan, jossa näytösharjoitukset alkavat perjantaina. Itse Bal Anat show on sunnuntai-iltana. Niin upea reissu on tulossa! En anna tämän vastoinkäymisen haitata vaan uskon, että jalka kyllä paranee näytökseen mennessä. 

9. maaliskuuta 2018

Vlog #2

Elämä on imaissut takaisin arkiseen tohinaansa, mutta palataan hetkeksi tanssimatkan tunnelmiin vlogin muodossa. Vietin talvilomani tammi-helmikuun vaihteessa Kaliforniassa, jossa osallistuin Suhaila Salimpourin L3-kurssille. Videolla kerron kokemuksistani kurssilta, mutta valitettavasti itse kurssilta ei ole videomateriaalia, koska kursseilla on kuvauskielto ihan ymmärretävistä syistä, joista kerronkin videolla. Näette kuitenkin, miltä studiolla näyttää ja miten kotitehtävien teko sujui iltaisin. Lopussa on myös lyhyt pätkä esityksestäni.